Minulla on yksi käsikirjoitus, kutsutaan sitä nyt vaikka Juhaniksi, jonka ensimmäisen version sain valmiiksi viime syksynä. (Ei puhuta siitä, kuinka monta vuotta sitten aloitin kyseisen ikuisuusprojektin.) Sittemmin Juhani on käynyt kolmella betalukijalla ja olen tehnyt heidän palautteensa perusteella muokkaussuunnitelman. Kuukausia sitten. Sen jälkeen olen vältellyt aktiivisesti koko mokomaa tekelettä.

Olihan tässä välissä toki loma, joka oli hieno yhdistelmä vuoristoa, merta, uimista, patikointia, lukemista, rentoutumista. Ei todellakaan kirjoittamista.

Töitäkin on tullut tehtyä, ja kirjastossa on mahtavia kirjoja joita on pakko kantaa kotiin ja lukea (Michel Faberin The Book of Strange New Things ja Anni Nupposen Nainen ja kuningas tässä viimeisimpinä), ja sitten on sellaisia sarjoja kuin Night Manager, Stranger Things ja Penny Dreadful. Kiirettä pitää, toisin sanottuna.

Kunnes tänään. Oi onnea! Luin suunnitelmani läpi, otin näppäimistön kauniiseen käteen ja aloitin. Ihan tuosta vaan. Ja hommahan toimi: muutamassa tunnissa sain käytyä läpi ja ehkä jopa ratkaistua pari pahinta ongelmakohtaa. Eikä se edes sattunut kovin paljon.

Kai se on tämä syksy, joka saa kirjoitushalut heräämään. Kun ulkona tuoksuu sellaiselta, että tekisi mieli mennä ostamaan uusi penaali.